maanantai 29. heinäkuuta 2013

Rojekteja ja ruokavaliota

Luvassa sekalainen postaus sitä sun tätä. Yksi projekti on saatettu päätökseen, ainakin tällä erää. Ruokavalio hakee uriaan [toisin sanoen yritän keksiä sellaista syömistä, jota jaksaa syödä useamman kerran, pelkkää salaattia ei aina jaksa]. Uutta lajiakin kävin kokeilemassa..

Mutta rojektiin.. Postasin aiemmin kuvan maalatuista trukkilavoista. Ja tadaa, niistäpä syntyi miehisellä avustuksella viikonloppuna sohvapöytä. Rrrrrrakastan tuota sohvapöytää! Päälle laitoin kanneksi erään toisen sohvapöydän lasin ihan vain kokeeksi, sillä tarkoitus oli tilata lasikansi lavojen mittojen mukaan. Mutta tuo tilapäinen kansi näyttikin niin hyvälle, että taidan jättää sen paikalleen. Linssilude Unna osallistui niin lavojen vahtimiseen kuin hienon valmiin pöydän esittelyyn :)








Ruokarintamalla uusia tuttavuuksia on muun muassa kvinoa, jota olen nyt maistellut salaatin joukossa. Myös marjoja tulee syötyä entistä enemmän, sillä aamujogurtin joukosta on jäänyt mysli pois ja makean himoa on pitänyt muutenkin yrittää taltuttaa marjoja syömällä. Tuntuu, että kroppa huutaa sokeria! Tortillojen sijaan söin pitkästä aikaa tacoja, sillä gluteenittomia tortilloja ei lähikaupoista sunnuntai-iltana löytynyt. Ja ihan hyvälle maistui ilman sipulia ja ananasta. Lauantaina lankkuperunoita ja naudan ulkofilepihvejä kotitekoisen maustevoin kanssa. Aika namia sekin!





Viime viikolla kävin kokeilemassa työkaverin kanssa boulderaamista [vai boulderointia, miten se lie taipuu?] eli seinäkiipeilyä ilman valjaita. Tähän lähelle on avattu uusi kiipeilyhalli, jossa lajia voi edullisesti harrastaa. Kroppa kolmatta päivää kipeänä ja olimme kiipeilemässä vain noin tunnin. Huomaa, että ei kamalasti ole yläkroppaan lihaksia siunaantunut. Mutta hauskaa oli :)


Näihin kuviin ja tunnelmiin, loppuviikolla useamman päivän vapaat ja viikonloppuna rokkailemaan :)

perjantai 26. heinäkuuta 2013

"Niin rakkaita" -tyynyt vol. 2

Osallistuin Facebookissa luovuuteen kannustavaan haasteeseen ja joskus tässä kuukausi sitten mainitsin, että olen vihdoin ja viimein saanut aloitettua noiden luovuuslahjojen teon. Nyt ensimmäinen osa on valmis! Pahoittelut niille kaikille muille, joiden lahjoihin en ole vielä ehtinyt laittaa tikkua [tai tikkiä] ristiin...

Tein itselleni joulun jälkeen tyynyliinat, joissa oli edesmenneiden rakkaiden lemmikkieni kuvat. Tästä ajatuksesta ajattelin erään ystävänikin pitävän, sillä tiesin, että hänen edesmennyt koiransa oli todella tärkeä perheenjäsen. Luovuutta haasteeseen lisäsin materiaalilla, josta kohta lisää..

Pyysin ystävältäni hänen mielestään parhaita kuvia rakkaasta koirasta, Roopesta. Näistä kuvista valitsin sitten kaksi tarkoitukseen parhaiten sopivaa ja tulostin ne kuvansiirtokalvolle hieman muokattuina. Silitys puuvillakankaalle [mummolan vanha pitsilakana] ja ompelemaan.

Kun kuvat oli leikattu sopivan kokoisiksi, aloin kiinnittämään niitä neuloilla pitsin kera "tyynyliinaan", joka tällä kertaa oli valmis puuvillainen kangaskassi. Menin ostamaan kangaskassipohjia ihan muuhun tarkoitukseen, mutta kaupassa keksin, että näistähän saisi ilman ompelua kivat sisustustyynyt. Joten tuumasta toimeen..


Ompelun jälkeen kevyt silitys, jotta pitsi ei repsota ja kassi on kuosissa uudelle omistajalle. Nätti tyynynä, jolloin kahvat voi solmia yhteen tai piilottaa kassin sisälle tai antaa olla ihan vapaana.



Ja kun tyynyjä ei tarvitse, ne voi yöksi ripustaa roikkumaan vaikka sisustustikkaisiin tai ovenkahvaan. Näppärää?!



Ole hyvä, Kultainen Unelma :) Toivottavasti luovuushaaste nro 1 on kuitattu, vaikka joudutkin ostamaan itse tyynyt noihin sisälle?

IBS, FODMAP, ADHD, AC/DC, CCR ja CRC vai miten se oli?

Kuten tässä viikkoa aikaisemmin kirjoitin, ruokavalioni meni vähän uuteen uskoon lääkärin diagnoosin myötä. Oireiden aiheuttajaksi lääkäri arveli IBS:ää eli ärtyneen suolen oireyhtymää. Tähän hoidoksi kourallinen lääkkeitä, stressitön elämä ja FODMAP-ruokavalio.

Nyt ruokavaliota ja lääkekuuria takana tosiaan reilu viikko. Olo on jonkin verran korjaantunut. Lääkkeiden vaikutus tuntuu lähinnä siinä, että aamulla kieli ei irtoa kitalaesta. Ja en kuulemma valita jatkuvasti kipeää mahaa. Tämä siis plussaa :)

FODMAP-ruokavaliossa on tarkoitus karsia tiettyjä ruoka-aineita pois silloin, kun vatsa alkaa oireilemaan. Ymmärsin, että aineita voi varovaisesti lisäillä sitten takaisin, jos oireet helpottavat. Kuitenkin voi todeta, että joitain ei kannata enää koskaan syödä, ainakaan suuria määriä. Ammattilainen en tämän asian suhteen ole, joten näitä ohjeita ei kannata kamalan kirjallisesti ottaa. Asiasta löytyy paljon tietoa kyllä internetistä ja uutena kansansairautena tuttu myös lääkäreille. Joten, jos oireita on, kipin kapin lääkäriin.

Itse olen nyt noudattanut linjaa, jossa karsin pois sipulit, kaalit, pavut ja herneet, ylimääräisen sokerin [myös hedelmät] sekä rukiin, vehnän ja ohran. Ja kaikki maitotuotteet pitää olla laktoosittomia, vähintään hyla. Sekä ruokavalio että lääkitys on sitä luokkaa, että alkoholin kanssa ei tarvitse enää olla tekemisissä [niinkuin joskus muka olisi enemmänkin ollut :D] Aamutee vaatii edelleen hieman sokeria tai hunajaa ja maustesekoitukset, joissa on sipuleita (tai kasvisliemikuutiot) aion pitää vielä itselläni. On muuten hankala saada ruokaan makua, kun on tottunut laittamaan kaikkeen ruokaan sipulia ja yleensä vielä valkosipulia. Parvekkeen yrttilaatikko onkin ollut aika ahkerassa käytössä. Laktoosittomaan, rasvattomaan, maustamattomaan aamujogurttiin sekoitan yleensä marjoja, joko tuoreita ilman sokeria tai sitten pakasteesta niitä, jotka olin sokerin kanssa ehtinyt jo pakastamaan sekä heitän lisäksi pellavansiemenrouhetta. Leipänä olen syönyt kauraleipää [on muuten hankala löytää kauraleipää ilman muita jauhoja] sekä gluteenittomia leipiä. Myös pastan olen vaihtanut gluteenittomaan. Viikonloppuna tarttui matkaan Heilasta [Heinolan lähiruokapuoti ABC:n kupeessa, kannattaa käydä] tattaripastaa sekä Pyhä Olavi Linnanherran lihamaustetta, joka sisältää lipstikkaa, kynteliä, persiljaa, basilikaa ja rakuunaa. Jospa noilla ruokaan saisi makua :)

Ihan en pyhimys ole ruokavalion kanssa ensiviikkoina ollut. Viikonloppuna keikalla mukana oli hätävarakarkkipussi, jos alkaa heikottamaan. Muutama karkki tuli siitä syötyä, samoin kotimatkalla Heilasta mukaan tarttui tummaa minttusuklaata pala. Ja perillä maalla vielä muutama ruokalusikallinen jäätelöä. Mutta aika pienillä synneillä silti, kun ottaa huomioon tuon entisen elämän herkkujen kulutuksen... Varmaan jatkossa on helpompaa kieltäytyä houkutuksista, kun olo alkaa olemaan parempi. Vuosikausia mahaongelmien kanssa painiessa alkaa kaikki keinot olla tervetulleita, vaikka se sitten tarkottaisi jostain luopumista.

Stressi ja jännittäminen pitäisi vielä saada aisoihin, jotta oireet eivät saisi siitäkään kipinää. Helpommin sanottu kuin tehty.. Olen kuitenkin ryhdistäytynyt sosiaalisen elämäni kanssa [kuulostaapas kamalalle] ja käynyt erinäisissä paikoissa ja hankkiutunut tilanteisiin, jotka minulle yleensä aiheuttaa jännitystä. Jospa siedätys auttaisi tähän asiaan ja kotihiiri osaisi lähteä tuulettumaan vähän useammin.


Nyt nauttimaan vapaapäivästä kotihommien ja muiden aktiviteettien muodossa. On muuten kaupungissa pöhinää, sillä viikonloppuna ravikansa valloittaa mestat Kuninkuusravien merkeissä. Itsehän nautin humusta sitten työmaalla :)

maanantai 22. heinäkuuta 2013

Scream for me Helsinki!

Lauantaina nokka kohti Helsinkiä ja Olympiastadionia. Luvassa musiikkiherkkua isona annoksena. Hotellilla keskustassa oli joku muukin, sillä jouduimme odottamaan respassa melkein tunnin ennenkuin saimme huoneen. Ehdimme kuitenkin stadionille [paitamyynnin kautta] juuri, kun ruotsalainen Sabaton aloitti sotahistoriaa pursuavan keikkansa. On muuten yksi parhaista livebändeistä, mitä tiedän..

Sabatonin jälkeen vuorossa oli Amorphis, joka valitettavasti meni vessajonossa odottaessa lähes ohi. House of Sleep ehdittiin kuitenkin fiilistelemään. Reilu puoli tuntia piti vielä jännityksellä odottaa ennenkuin Iron Maiden asteli lavalle. Olin jo etukäteen tsekannut kiertueen biisilistaa ja tiesin, että jotain huikeaa oli odotettavissa. Iho meni kananlihalle vähän väliä ja stadionin hurmos tarttui väkisinkin. Noin 28 000 fania laulaa yhteen ääneen, sekoaa Trooperista ja  hyräilee Fear of the Darkia pimenevässä illassa. Jumalauta! Myöskin maskotti Eddie vieraili lavalla useampaan otteeseen eri muodoissa.







Vaikka tämä ei ollut ensimmäinen kerta, kun näen Iron Maidenin livenä, uskaltaisin väittää, että kaikista kovin keikka se kyllä oli. Vieläkin tyrkkää ihon kananlihalle, kun keikkaa ajattelee.. Kyllä musiikilla on mahtava voima :)


So understand
Don't waste your time 
Always searching for those wasted years
Face up.. make your stand
And realise you're living in the golden years

Iron Maiden - Wasted Years

tiistai 16. heinäkuuta 2013

Projektien hautausmaalta

Olen hyvä haaveilemaan ja ideoimaan - toteutus ei vain ole vahvinta alaani. Nyt kuitenkin sain alkuun uuden projektin, jonka olin jo haudannut kertaalleen. Haaveilen toisenlaisesta kodista [kyllä, tykkään tästä asunnosta ja sen sijainnista ja olen asunut tässä jo yli vuoden, mutta...], vanhasta talosta maalla. Koska maalaistaloa minulla ei tule ihan hetkeen ehkä olemaan, on parempi keskittyä sisustamaan sekalaisesti mielihalujen mukaan tätä nykyistä majaa.

Näin joskus kuvan trukkilavoista tehdystä sohvapöydästä ja keksin, että sellainen on saatava. Lava poikineen on odottanut inspiraatiota ja vihdoin tänään sain maalattua nuo lavat valkoiseksi. Kaksi lavaa päällekkäin ja alle pyörät. Tänään seisoin jo rautakaupassa pyörähyllyllä, mutta en osannut päättää, otanko kääntyvät vai ei-kääntyvät pyörät. Valintoja, valintoja! Eikä minulla sitäpaitsi ole edes konetta, jolla saisin pyörät kiinni. Eikä lasia pöydän kanneksi. Kunhan maali on kuivunut parvekkeella riittävästi, taidan raahata lavat takaisin vaatehuoneen perukoille odottamaan seuraavaa inspiraatiota...




Kävin tänään lääkärissä mahakipujen takia. Onneksi mitään vakavaa tai vaarallista ei löytynyt, vaikka todettu vaiva hankala onkin. Lääkkeitä sain reppukuormallisen ja ohjeita uuteen ruokavalioon, jolla oireita saisi mahdollisesti vähennettyä. Toivotaan, että tästä oli apua ja edessä hieman mukavampi ja kivuttomampi loppukesä ja -elämä :)

maanantai 15. heinäkuuta 2013

Maaseutumatkailua,mopoilua ja mahavaivoja

Alkuviikko ja sen vapaapäivät menivät pääasiassa kotona sairastaessa. Kävin kuitenkin moikkaamassa ystäväni uutta perheenjäsentä, 9 vkoa vanhaa shelttia, Ricoa. Tuollainen lutuinen pörrö on kyllä omiaan aiheuttamaan koiravauvakuumetta.


Edellisen viikonlopun aikana iskenyt flunssa, siihen syöty särkylääke sekä "koska-olen-kipeä-saan-syödä-mitä-haluan"-eväs saivat taas aikaan koko viikon kestäneet mahakivut. Loppuviikolla yritin paikkailla syömisiäni erilaisilla smoothiejuomilla sekä tomaattilinssikeitolla. Yritin tehdä samanlaista keittoa, jota saimme syödäksemme alkukesästä rumpukurssilla. Tekeleeni ei ollut ihan yhtä maukasta, mutta ehdottomasti tekemisen arvoista myös jatkossa.

Tomaattimurskaa
Punaisia linssejä
Valkosipulia
Porkkana
Tuoretta rakuunaa
Tuoretta basilikaa
Suolaa
Mustapippuria
Chiliä
Paprikajauhetta


Muutaman päivän työrupeaman jälkeen alkoi kolmen päivän vapaat. Suunta maalle. Lauantai-iltana ohjelmassa pizzaa ja irtokarkkia sekä televisiosta Hevoskuiskaajaa. Sunnuntaina sitten vielä kauemmas maalle, jotta koirat saivat juosta irrallaan ja päästää höyryjä. 







Koirien väsyttyä takaisin kylille ja mopokamppeet niskaan. Piti käydä kokeilemassa vieläkö sitä pysyisi kaksipyöräisellä pystyssä. Iso tyhjä hallin piha ja mopo alle. Oli muuten melko jännittävää, kun ottaa huomioon, että edellisestä kerrasta on aikaa kuusi vuotta, alla oli hiiiiirveän paljon pienempi pyörä ja paikkana autokoulu. Tielle ei vielä asiaa, mutta mukavalle se tuntui noinkin. Lisää harjoittelua ja sitten ehkä.. Harjoittelun jälkeen hyppäsin tarakalle ja pieni maaseutukierros edessä. Ensimmäisenä suunta kohti Väisälänmäkeä, jossa sijaitsi näkötorni. Maisemat olivat komeat enkä yhtään ihmettele, että tuo maisema ja sen kaskenpoltto ovat aikanaan innoittaneet Eero Järnefeltin maalaamaan kuuluisan taulunsa Raatajat rahanalaiset eli Kaski (1893). Melkein voi kuvitella savun tuoksun ja pienen tytön seisomassa savuisessa maisemassa.





Seuraavaksi lenkki Nerkoon kanavan kautta ja takaisin kylille juuri hetki ennen kuin vesisade alkoi.
 


Hyvä hetki laittaa sauna lämpiämään, varsinkin, kun on kävellyt useita kilometrejä ajovarusteissa pitkin luontopolkuja :) Koirien kanssa iltalenkille saunaa odottaessa...



Huomenna vielä vapaapäivä ja vihdoin ja viimein lääkäriin tuon mahan takia, toivottavasti sieltä jotain apua löytyisi.

Ihanaa alkanutta viikkoa!

maanantai 8. heinäkuuta 2013

Koiravapaa viikonloppu: kuminpolttoa ja kuumetta

Viikonloppuna suunnattiin reissuun ilman koiria. "Lapset" jäivät hoitoon maalle ja me kohti Kalajokea. Perillä odotti ison luokan autotapahtuma, Bimmer Partyjen nimellä kulkeva bemariharrastajien kokoontuminen [ja mitä ihmettä minä siellä tein...]. Jo edellisenä iltana töissä kurkku oli ilmoitellut itsestään ja eikä kipu hävinnyt yön aikana. Olin kuitenkin jo päättänyt lähteä reissuun mukaan, joten pakkasin laukkuun reippaasti särkylääkettä ja lämmintä vaatetta. Tuolla merenrannassa tuuli kuitenkin on ihan omaa luokkaansa..

Perillä odotti kolmikerroksinen hirsilinna golfkenttien keskellä. Ja muutama bemari.. Ensimmäinen puoli tuntia oli hauska hokea "Kato bemari!", mutta huomasin, että vitsi alkoi jo itseäänkin kyllästyttämään noin 300 auton kohdalla.. Ensimmäisenä iltana visiitti tapahtuma-alueella jäi melko lyhyeksi, sillä vettä satoi ja ohjelma alkoi olla siltä päivältä ohi.





Toinen aamui käynnistyi hieman hitaasti, sillä pahentunut kurkkukipu antoi nukkua vasta joskus neljän jälkeen aamuyöllä. Aamupalaa ja grillailua, autoremonttia ja autojen pesua. Ja sitten alueelle katsomaan autoslalomia ja burnista. Kaiken kouhottamisen ja kumin polttamisen keskellä osa harrastajista halusi kunnioittaa keväällä menehtynyttä harrastajatoveria.Veti hiljaiseksi..











Illalla lähdimme katselemaan särkille auringonlaskua. Vaikka emme jaksaneet odottaa auringon viimeiseen laskuhetkeen, maisemat olivat komeat. Ja tuuli kylmä! Muistan, että yli kaksikymmentä vuotta sitten leikin tuolla samalla rannalla heinäkuussa pipo päässä.. ja pipo oli laitettava päähän nytkin :)







Sunnuntaina reissusta palatessa olo huononi entisestään ja kurkkukivun tilalle oli tullut kamala flunssa. Kotiin päästyä kuumemittari kainaloon.. ja olihan sitä sitten vähäsen. Illalla nenäsumutteen ja särkylääkkeen voimalla nukkumaan. Huomenna lääkäriin ellei olo ole kohentunut!

Koirat olivat pärjänneet hoidossa hyvin ja hoitajat myöskin :) Hyvä jättää hoitoon taas parin viikon päästä, kun suuntana Helsinki ja Olympiastadion.

Nyt mustaherukkamehua kitusiin ja sohvalle parantelemaan.