sunnuntai 17. huhtikuuta 2016

Sairaalakassien sisältöä

Kaikki vannottivat minua pakkaamaan sairaalakassit itselle ja vauvalle valmiiksi heti, kun äitiysloma alkaa. No, eihän tuohon mennyt kuin kolme viikkoa aikaa. Aina välillä kävin jotain tuotteita jompaan kumpaan kassiin pudottamassa, mutta varsinaisesti nuo kassit taisi tulla valmiiksi tänään. Tietenkin jotain vielä omasta puuttuu, sillä esimerkiksi hiusharjaa, kameraa ja kännykän laturia ei oikein voi vielä pakata valmiiksi. Toivottavasti nämä lähtöhässäkässä muistuu mieleen :)

Omien tarvikkeiden pakkaamisen oli siinä mielessä helpompaa, että tiedän, mitä ilman en tulisi toimeen. Hiuslenkit ja huulirasva, jokin yleisvoide ja hammasvehkeet. Karkkia ja mukavat kotiintulovaatteet. Lisäksi erinäisiä hygieniatuotteita, lääkkeet sekä liivinsuojuksia ja siteitä kotimatkaa ajatellen.





Vauvan kotiutumistarvikkeiden pakkaaminen olikin sitten vähän hankalampaa. Sairaalan ja neuvolan ohjekirjojen, kaverien vinkkien ja omien mutujen perusteella mukaan on lähdössä 1-2 vaatekertaa [ensin pakkasin yhdet, mutta sainkin vauvakutsuilla lahjaksi toiset, jotka nyt ovat todennäköisemmät lähtemään mukaan], villasukat ja lapaset, päähineitä, viltti lämmikkeeksi autoon, vaippoja ja puhdistusliinoja [varalta], unilelu, tutti ja tutinpidike [tuskin vielä tarvitsee] sekä pyyhkeitä ja harsoja [osa sitä varten, että saa jo koirille tuoksuterveisiä tuotua etukäteen kotiin].





Pärjäisköhän näillä [toivottavasti] pari yönseutua ja vajaan puolen tunnin kotimatkan? :D

~Upsa~

lauantai 16. huhtikuuta 2016

Lohi-parsapiirakka

Viimeviikkoisesta parsarisotosta jäi puoli punttia parsaa yli, joten tein viikolla siitä piirakkaa. Kaupassa ei ole jaksanut kamalasti käydä tai ainakin kannettavat ovat olleet aika perusaineita ja pieniä määriä, joten kaikkia jääkaapin ja pakastimen jämiä on tullut hyödynnettyä aika hyvin.


Pakastimessa oli joku aika sitten ostettu valmis [hätä]piirakkataikina, joka piti vain painella vuokaan. Päälle pieni paketti silputtua kylmäsavulohta, halkaistut parsat sekä jääkaapin juustonkannat, kermaa ja kanamunia. Puoli tuntia uunissa ja lisukkeeksi salaattia. Melko simppeli homma!

~Upsa~

torstai 14. huhtikuuta 2016

Kaapin paikka

Hieman alkaa olla fyysisiä rajoitteita erinäisten asioiden tekemiseen ja alkuviikolla piti jo puhaltaa itku pihalla, kun en pystynyt tekemään siellä mitään, vaikka kovasti olisi tehnyt mieli osallistua kevätpuuhiin. Tämä kykenemättömyys pihatöihin onkin sitten ruokkinut sisällä rymsteerausta ihan urakalla ja olen jo monta viikkoa rankunut miestä siirtämään muutamia kaappeja talossa eri paikkaan, jotta pääsen organisoimaan asioita uusiksi. Keittiö kaikkine vikoineen on rasittanut minua älyttömästi ja työhuoneessa pyörivät muuttolaatikot saivat joka kerta verenpaineen nousemaan.

Toissailtana sitten vihdoin saimme nostoapua ja kaapit vaihtoivat lokaatiota. Eilen pääsin laittamaan tavaroita paikoilleen ja tänään olen ollut aivan intopinkeänä [pinkeänä kai tässä muutenkin ollaan] ihastelemassa uusia säilytysratkaisuja. Niinkin yksinkertaisella asialla kuin kahden [tai kolmen] hyllykön paikalla on näköjään merkitystä. Muru tuossa tuumasikin, että taidat se sinä olla, joka määrää kaapin paikan tässä talossa. Myönsin kyllä jyrääväni asiassa, mutta hyvin perustein :)

Ruokailutilassa ennen pölyä keräämässä ollut massiivipuinen hyllykkö siirtyi työhuoneeseen ja mappi- ja kirjalaatikot sai vihdoin tyhjennettyä siihen. Myös nimellinen viinakaappi pääsi hyllykön yläorsille. Hyllykkö oli tarkoitus maalata kalkkimaalilla valkoiseksi [niinkuin kaikki muukin kirsikanvärinen, mitä olen ajanmyötä haalinut matkaani], mutta koska epäilin tämän projektin venyvän turhan pitkäksi, siirrettiin hyllykkö jo työhuoneeseen odottamaan seuraavaa sopivaa hetkeä.


Olohuoneeseen vaihdettiin IKEAn Lack-sohvapöydän tilalle se arkku, jota olin maalaamassa, kun vauvakutsulaiset minut yllättivät. Eipähän pääse kertymään pölyjä hyllyille, kun niitä ei ole eikä pöytä siirry paikaltaan, jos koirat vähän sen ympärillä nujeltavat [eikä pöydällä enää mahdu pitämään jalkoja, niinkuin minulla oli tapana].


Ehkä eniten innoissani olen kuitenkin tuosta keittiön uudelleenjärjestelystä. Eteisessä kenkäkaappina hetken ollut peltikaappi [tehdashallin roskiskamaa, jonka maalasin harmaalla kalkkimaalilla syksyllä] muutti keittiöön ja siirsin sinne kaikki leipomiseen liittyvät tavarat. Kaapissa on nyt omissa muovilaatikoissaan jauhot ja sokerit, gluteenittomat tuotteet sekä kaikki muu leivontahärpäke. Kaappiin mahtui myös vuokat, kakkukupu sekä yleiskone, jotka ovat olleet hieman hankalia säilytettäviä. Kaappi on vielä hieman orvon oloinen silmään, mutta eiköhän tuohon ajan kanssa totu. Voi kun sen rinnalle saisi toisen samanlaisen!






Vauvankin huone alkaa olla asukasta vaille valmis. Nyt pidetään sormet ja varpaat ristissä, että tulokas tosiaankin on poika. Muuten saattaa olla hieman turhan sinistä.. Huoneessa tuoksuu ihanan puhtaalle ja uudelle, vaikka juurikaan mitään uutta sinne ei ole ostettu. Tuoksu saattaa johtua siitä, että huoneen ovi on pysynut visusti kiinni eli koirilla ei ole ollut sinne asiaa kuin pikaisesti. 




Se olisi taas kohta aika lähteä käyttämään koirat iltapissillä. Voi ihanuus tuota hiekan ja ravan määrää, mitä ne sisälle kantaa. Vaikkakin tuo tarha on ihan korvaamaton apu koirien ulkoiluttamiseen, meinaa keli asettaa siihenkin omat rajoitteensa ennenkuin heinikko taas alkaa kasvaa. Iltalenkit onkin hoidettu nyt ihan hihnassa tuolla tiellä, jotta ei tarvitse ketään enää suihkussa käyttää. Eikä tuosta suihkuttelusta tänäänkään näyttänyt olevan mitään hyötyä, kun yhden pitkänokkaisen jäljiltä sai juuri imuroitua lattiaa lakaista aina, kun herra collie päätti vaihtaa nukkumapaikkaa.

Näihin tunnelmiin tänään! 

~Upsa~



maanantai 11. huhtikuuta 2016

Babyshower kutsut, yllätys!

Voi herramunjee, minkälainen päivä eilen oli! Ei olisi uskonut huonosti nukutun yön ja kiukkuisen aamupäivän jälkeen, miten täyskäännöksen päivä voi saada aikaan. Muru sai houkuteltua minut ruoanlaiton sijasta ulos ja rupesin terasilla maalaaman puista laatikkoa sohvapöydäksi. Samalla odottelin nettikirppiksellä myynti-ilmoitukseeni vastannutta henkilöä käymään.

Yhtäkkiä pihaan oli kääntymässä auto ja olin jo menossa hakemaan sisältä sitä myymääni tuotetta, sillä ajattelin, että nyt sen ostaja tuli. Katsoin kuitenkin uudelleen pihatielle, sillä yhtäkkiä autoja olikin kääntymässä pihaan yhden sijasta kuusi! Ihmettelin ääneen murulle, että "Mikäs delegaatio tämä oikein on?", ennen kuin tajusin, kenen autoja ne oli. Hetken aikaa löi tyhjää, kunnes autoista alkoi nousta kaikkia minulle rakkaita ihmisiä sylit täynnä lahjoja ja herkkuja. Mun vauvakutsut!!!

Piti jo pienet nyyhkäykset siinä nieleskellä ihmisiä halaillessa ja samalla mietin, että oiskohan tuota nyt voinut vähän fiksummat vaatteet sattua itselle päälle :) Pikana vaihtamaan vaatteita sillä aikaa, kun delegaatio rupesi touhuamaan keittiössä. Kun sain vaatteet vaihdettua, oli pöydät täynnä suolaisia ja makeita herkkua ja talo täynnä porukkaa. Ihan mahtavaa!



Itse en ehtinyt kamalasti valokuvata, sillä hymyilin hölmönä kuin hangon keksi :) Herkuttelun lomassa availin lahjoja, joita oli ihan valtavasti, arvailin vauvakuvista, kuka on kukin ja lueskelin vieraiden arvauksia lapsen syntymäajasta, painosta, pituudesta ja nimestä ja katselin omia vauvakuviani ja neuvolakorttiani, jotka äitillä oli mukana.






Kiitos Emma ja Kirsi, Milla ja Helena, äiti, Iida, Otso ja Mika, Pirjo-anoppi, Aaro-appi ja Mari, Satu ja Eemeli, Sanna ja Pirita. Ja tietysti muru, joka sai minut pidettyä pimennossa tästä kaikesta!

Päivä ei olisi voinut olla täydellisempi <3

~Upsa~


Ps. Laittakaahan paikallaolijat mulle kuvia, jos niitä sattui johonkin laitteeseen tallentumaan :)

sunnuntai 10. huhtikuuta 2016

Toinen äitiyslomaviikko

Taas on viikko vierähtänyt! Uskomatonta, miten tämä aika kiitää.. Tällä viikolla oli sekä neuvolan lääkäri että Kysillä tehtävä vapaaehtoinen hapenvirtaustutkimus, joten pääsin tirkistelmään maha-asukasta useampaankin otteeseen ultralla. Kaikki näyttäisi olevan mallillaan ja tyyppi viikkojen mukainen [ainakaan vielä ei arvioita mistään jättiläisestä ole tullut, huh].

Keskiviikkona mummu ja vaari kävi kylässä. Syötiin, kahviteltiin ja mummu ompeli lastenhuoneeseen verhot ostamastani kankaasta. Kyllä sen vaan huomaa, milloin koneen ääressä on kokenut ompelija ja milloin joku ei ihan niin kokenut. Verhot tulivat valmiiksi ja ovat jo paikallaan. Eilen ompelin ylijäämäkankaasta vielä verhoihin sidontanauhat. Kuvia tulee, kunhan kerkiää..



Torstaina kävin tosiaan kaupungissa tutkimuksissa ja samalla reissulla kyläilemässä ystävän luona. Viime näkemällä oli puhe, että teinit olivat kaipailleet muffineja, joita olin joskus aiemmin leiponut, joten ajattelin yllättää heidät nyt ja vein laatikollisen näitä suklaisia vaahtokarkkimuffineja. Olivat kuulemma kelvanneet :)
Perjantai meni taas sohvalla maatessa ja ohjelmia katsellessa. Tein ruoaksi parsa-pekonirisottoa speltistä ja perunasalaattia, jota oli tehnyt mieli jo ainakin viikon. Sohvalla köllötellessä otin kuvia Unnasta ja ostinpa Facebook-kirpparilta kameraan jalustan siinä sivussa.


Eilen pesin pyykkiä, haravoin pihamaata ehkä tunnin verran ja leivoin belgialaisia vohveleita. Bongasin kuvan näistä vohveleista jokin aika sitten Instagramissa ja pitihän niitä päästä kokeilemaan. Belgialaiset vohvelit ovat paksuja vohveleita, jotka tehdään hieman pullataikinamaisesta hiivataikinasta. Päälle tein karamellisoituja omenia. Nam! Käyttämäni ohje löytyy täältä.



Tänään on ollut hieman tahmainen aamu huonosti nukutun yön jäljiltä. Koira, vuotava nenä ja muutama muu muuttuja ei antanut nukkua, joten siirryin joskus kolmen aikaan yöllä sohvalle katselemaan tähtitaivasta. Uni oli tullut kuitenkin jossain vaiheessa, sillä sohvalta Unnan kanssa taas heräsin joskus seitsemän jälkeen. Joutuu ehkä päiväunet ottamaan tänään..

~Upsa~


sunnuntai 3. huhtikuuta 2016

Viikko vierähti

Hurrrjan nopeasti tuntuu vierähtäneen ensimmäinen äitiyslomaviikko. Pitkänä perjantaina käytiin anoppilassa, jossa itse siis pääasiassa keskityin syömään ja köllöttelemään sohvalla. Aamulla sentään kunnon miniän tapaan oli muffinit uunissa ennen yhdeksää :)


Lauantaina oli viimeinen työpäivä, kevyt 9 tuntia pääsiäishulinaa. Kohtuullisen hyvin tuosta selvisi ja töistä lähtiessä piti jopa pienet itkut tirauttaa, kun parkkipaikalle autoon pääsin. Vaikka lomalle jäämistä oli kovasti odottanut, tuntui hassulle, että työkavereita ei nää ihan hetkeen uudelleen.
 
Sunnuntaina suunnattiin heti aamusta koirien kanssa mummulaan. Olin kovasti toivonut hankikelejä, jotta olisin päässyt hangille kävelemään ja kuvaamaan koiria. Sunnuntaina kuitenkin oli plussakeli ja tuulinen ilma, joten ulkoilu jäi melko vähälle. Maanantaina hyökättiin heti aamusta mummun ja koirien kanssa pilkille, vaari kävi kairaamassa meille reiät ja muru ajeli moottorikelkalla. Muutama kalakin saatiin, vaikka ei se niin tärkeää ollut. Koirat tuntuivat taas vaihteeksi olevan harvinaisen kiinnostuneita avannoista, lähinnä juomaveden, putoamisen ja siimoihin sotkeutumisen muodossa :)


Tiistaina riehuin siivousvälineiden kanssa kotona ja illalla olo oli kyllä sen mukainen. Keskiviikkona sain ihanat naiset kylään ja kaupan päälle muutaman pienen vieraan :) Oli suunniteltu ystävien kanssa treffejä meille varmaan kaksi kuukautta, mutta aina oli jotain estettä tapaamiselle.




Loppuviikko menikin taas kotona puuhastellessa ja lauantai kaupungissa humputellessa [no joo, synnytysvalmennusta ei varsinaisesti voi laskea humputteluksi, mutta muuten..]. Viikonloppuna on tullut oltua poikkeuksellisen paljon ulkona, kun aurinko on paistanut. Vaikka pihalla ei vielä voi kamalasti mitään tehdä, ei silti ole tehnyt mieli istua sisällä. Jonkin verran olen laittanut tuota tulevan pikkumiehen huonetta, mutta muuten aika on mennyt kyllä pihahommien suunnittelussa ja haaveilussa. Tiedossa olisi alkukesästä ainakin kasvimaan laitto eli kasvatuslaatikoiden kasaus ja mullan ajo. Pihan raivausta ja erinäisten rakennelmaviritelmien purkua, koiratarhan [eli lammasaitauksen] laajennusta takapihan terassille saakka yms. Saa nähdä ehtiikö itse näihin hommiin mukaan vai saako olla pelkästään työnjohtajana :)




Ihanaa sunnuntaita! 

Ps. Tuntuu melko muikealle, että huomenaamulla ei tarvitse herätä töihin :)
Pps. Mitäs tuumaatte uudesta bannerista? 
Piti saada koko perhe mukaan, kun aiemmassa oli vain Unna ja Niila!


~Upsa~