Cake pops -tehdas

Huh huh, sanon minä. Kakkutikkarit valmiina kaapissa odottamassa pakkaamista huomiseen reissuun. Mutta olipahan homma. Eilen leivoin Valion sivuilta löytyvällä ohjeella suklaakakkupohjan, jonka totesin olevan pilalla uunista oton jälkeen. Maistoin jäähtynyttä kakkua ja se maistui kauttaaltaan palaneelle, vaikka paistoin sitä ohjeen mukaan. Something went wrong :( Leivoin sitten äkkiä uuden kinderpiirakan ohjeella ja siitä tuli todella hyvä, kuten viimeksikin. Kakku jääkaappiin tekeytymään ja odottamaan seuraavaa päivää.

Aamulla jaoin kakun kahteen osaan, murensin ja laitoin sekaan tuorejuustoa. Valion makeissa tuorejuustoissa on jopa sellaisia, joissa ei ole käytetty inuliinia. IBS-maha kiittää :) Toisen sekaan siis vanilja-Violaa ja toiseen appelsiiniversiota. Massa palloiksi ja jääkaappiin kovettumaan.

Seuraavaksi oli vuorossa pallojen kiinnittäminen tikkuun sekä suklaassa kastaminen. Voi jösses, mitä hommaa. Etsin kaikki reikäiset astiat keittiöstä (läviköt ja raastimet) sekä rei'itin tyhjän kaurahiutalepaketin. Ja eihän ne mokomat tikkuset palloineen niissä pysyneet pystyssä tai sitten tikku meni pallosta kokonaan läpi ja pallo valui tikun alaosaan. Plan B käyttöön: tikut palloineen alaspäin pellille jähmettymään.

Kun tumma suklaakerros oli jähmettynyt, oli aika kastaa pallot vielä valkosuklaassa ja strösseleissä. No, se onnistui joten kuten. Varsinkin, kun valkosuklaata oli sen verran vähän, että se ei valunut vaikka nekut olivat pystyssä muumimukeissa.

Voin sanoa, että ei ollut kyllä meikän pala kakkua. Varmaan ensimmäinen ja viimeinen kerta, kun näitä jaksan tehdä. Kakkutikkareista tuli kyllä todella hyviä, mutta olivat sen verran työläitä, että ihan heti tuskin tulee uudelleen tehtyä :)

Huomenna matkaamme tikkareiden kera Lappeenrantaan :)