Viime viikonloppuna juhlittiin Kuopiossa jo 12. Rockcock-festarit. Tänävuonna esiintyjäkaartissa oli vähän vähemmän itseäni kiinnostavia bändejä kuin parina aikaisempana vuonna, mutta tämä ei suinkaan tunnelmaa latistanut. Seurakseni sain rokkiin pikkusiskoni sekä oman murun. Siskolle festarit olivat ensimmäiset laatuaan, ikää kun ei vielä ko. karkeloihin ole aikaisemmin oikein ollut :)
Perjantaina suunnattiin Väinölänniemen festarialueelle joskus neljän maissa, juuri parahiksi katsomaan Poisonblackia. Ensimmäinen keikka ei vielä saanut suuremmin riehaantumaan, vaikka bändi erittäin hyvä olikin. Seuraavaksi oli luvassa siskoni toiveesta Haloo Helsinki! ja ennakkoluuloistani huolimatta heittivät hyvän keikan :)
Seuraavaksi arvottiin kahden eri bändin kesken. Turmion Kätilöt olin itse nähnyt niin useasti, että päädyttiin katsomaan Battle Beastia. Ja kannatti! Oli ehkä koko festarin kovin keikka! Niskat oli jumissa, hiki virtasi ja hypittyä tuli ihan urakalla. Jes!
Seuraavaksi oli pohjoisirlantilaisen Therapy?n vuoro, mutta koska bändi ei sen kummemmin kiinnostanut meitä, päätimme pitää evästauon. Eväänä oli pizzaa ja brookieseja (eli brownien ja cookien sekoitus, oli muuten hyvää!). Kuuntelimme lopun keikasta evästauon ohella..
Tämän jälkeen vuorossa oli ruotsalainen H.E.A.T. Olen joskus aikanaan kuunnellut bändiä paljonkin ja jopa eräisiin pääsykokeisiin valmistellut tanssin ko. bändin musiikin tahtiin. Koulusta ei sen enempää, mutta bändi oli hyvä. Itsellä alkoi kuitenkin olla jo hieman väsy tässä vaiheessa, joten ihan kaikkea ei keikasta saanut irti.
Heatin jälkeen vuorossa oli Popeda, jonka sujuvasti skippasimme ja kävimme festarin ranta-alueella ihmettelemässä benjihyppyjä ja muita aktiviteetteja. Popedan jälkeen perjantain festarit päätti Stam1na.
Lauantaina festaripäivä starttari brunssilla, jonka askartelin tarjolle. Brunssin ja erinäisten takapihalla lojumisien ja uintireissun jälkeen suuntasimme taas Väinölänniemelle. Ehdimme juuri sopivasti kuuntelemaan teiniaikojen huumorimusiikkia Bat & Ryydiä. Juha Tapion keikan aikana kahlailimme uimarannalla ja kurvasimme jo hyvissä ajoin rantalavalle eturiviin odottamaan Kotiteollisuuden keikkaa. Ennen keikkaa Hynynen kävi kuvaamassa yleisöä videokameralla, taidettiin päästä filmille :)
Kotiteollisuuden jälkeen suuntasimme evästauolle samalla kun Klamydia heitti keikan päälavalla. Lauantaina aikataulu oli vielä perjantaita väljempi, joten ehdimme vain oleskella (ja ottaa kuvia kaikesta) aika paljon..
Evästauon jälkeen arvoimme hetken Sannin ja Santa Cruzin välillä, mutta soitettuani siskolle Youtubesta pätkän Santa Cruzia, päädyimme sitä katsomaan. Oli muuten pojilla kova meno. Tyypeillä oli habitus ja sellaiset showmiehen elkeet, että kelpasi katsoa. Ja ehdittiin kuulla radiohitti We Are The Ones To Fall :)
Hieman ennen keikan loppua lähdimme jo valumaan kohti stadionlavaa, sillä viikonlopun suurimmat starbat olisivat seuraavana. Itse olen Scorpionsin nähnyt jokunen vuosi takaperin Imatralla Saimaa Open Airissa, mutta silti odotin keikkaa innolla. Ja hienostihan se toimi pimenevässä kesäillassa. Kaikki hititkin taisivat soittaa :)
Ensi vuonna taas uudestaan, jos aikataulut vain sopivat. Kyllä näitä paikallisia tapahtumia ilokseen kannattaa lipputulojen muodossa :)
Vielä muutama viikko töitä ja sitten alkaisi viimeinen pätkä kesälomasta. Saa nähdä, mitä sitä silloin keksii :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti